Kun suunnittelee ensimmäistä päivää kotkakojulla, mielessä pyörii usein monta kysymystä. Yleensä kaksi asiaa nousee ylitse muiden: miten tarkenee – ja entä vessat?

Aloitetaan tärkeimmästä. Kaikilla kotkakojuillamme on lämmitys. Aamut alkavat toki ulkolämpötilassa, mutta kojut lämpenevät päivän aikana mukavasti. Ja kyllä – vessakin löytyy. Se sijaitsee kojun eteistilassa..

Mutta millaiseen paikkaan olet oikeastaan tulossa?

Saapuminen kotkakojuille

Opas tavataan aina etukäteen sovitulla paikalla, josta jatkamme noin 16 kilometrin matkan metsätietä pitkin kojuille. On hyvä huomioida, että kyseessä on metsäautotie. Auraamme tietä säännöllisesti talvisin, mutta suomen talvessa ajo-olosuhteet voivat muuttua nopeasti – erityisesti jos lunta tulee tuulen kanssa tai keväällä, kun tien pohja alkaa sulaa. Emme siksi suosittele kaikkein matalimpia autoja kojuille saapumiseen.

Parkkipaikkamme sijaitsee noin 300 metrin päässä kotkakojuista. Syksyisin kävelemme kojuille tienpohjaa pitkin, talvisin kuljemme polkua. Tavarat voi kantaa kojulle, ja talvella käytössä on myös ahkio, jolla varusteet kulkevat helpommin parkkipaikalta perille.

Talvisin polkua ei aurata, joten lumisateen jälkeen polku voi olla luminen. Suosittelemme talvella vähintään nilkkaan asti ulottuvia kenkiä, ja etenkin lumisateiden aikaan kunnon talvikengät ovat paikallaan. Keväällä polku voi paikoin painautua jäiseksi, mikä on myös hyvä ottaa huomioon jalkinevalinnassa.

Jos sinulla on liikkumisrajoite ja lumisella polulla käveleminen tuntuu hankalalta, syksy voi olla erityisen hyvä ajankohta tulla kojulle, sillä kulku on silloin helpointa.

Yli 15 vuotta samalla kalliolla

Olemme ruokkineet maakotkia samalla paikalla jo yli 15 vuoden ajan. Alueella pesii pitkäaikainen reviiripari, ja talvisin ruokinnalla vierailee usein myös muita yksilöitä. Ruokintakausi alkaa syyskuun alussa ja jatkuu maaliskuun loppuun saakka.

Kojujen edessä avautuu kallioinen aukio metsän keskellä. Avoimuus on paikan vahvuus. Usein saamme seurata, kuinka kotka saapuu ensin aukion reunapuihin ja liitää siitä rauhallisesti ruokinnalle.

Kallio tuo mukanaan toisenkin edun – kuvaamme käytännössä silmänkorkeudelta. Vaikka kojut eivät ole maahan upotettuja, kuvakulma pysyy luonnollisena.

 

Kotkia odotellessa

Talvinen päivä ei ole koskaan hiljainen. Kojujen edessä ruokitaan myös pikkulintuja, ja kotkia odotellessa aika kuluu usein tiaisia kuvatessa. Tali-, sini-, hömö- ja töyhtötiaiset ovat vakituisia vieraita. Joinakin vuosina, kuten tänä vuonna, myös lapintiainen käy säännöllisesti.

Närhet ja käpytikat ovat tuttu näky, ja oravakin saattavat vierailla. Sydäntalvella saatamme nähdä myös palokärjen tai harmaapäätikan.

Valo ratkaisee

Kuvauspäivän rytmi rakentuu aina luonnon mukaan. Kojulla vietetään koko valoisa aika, joten kuvauspäivän pituus vaihtelee vuodenajan mukaan. Tammikuussa valoisa hetki on lyhyt ja päivä tuntuu tiiviiltä, kun taas kevättalvella ja syyskuussa valoa on pitkään – ja päivä kojussa saa aivan toisenlaisen mittakaavan.

Valon suunta kojuillamme on myötä- ja sivuvalo.

Jos haluat tarkemmin lukea kotkakojun eri sesongeista, kannattaa kurkata edellinen kotkiakäsittelevä blogimme.

Kojujen erot näkyvät mukavuudessa

Utajärvellä meillä on kolme kahden hengen luksuskojua, joita yhdistää yhteinen seisomakorkuinen eteinen. Lisäksi käytössämme on isompi ryhmäkoju sekä vanhemmat economy-kojut.

Premium -kojuissa panostimme erityisesti näkyvyyteen ja ergonomiaan. Ikkunat ovat isot – nimenomaan siksi, että kojusta näkee hyvin ulos ilman että tarvitsee kokoajan kurkkia ulos. Mitä paremmin pystyy seuraamaan tilannetta, sitä helpompi on ennakoida lentoonlähtö tai laskeutuminen.

Kameroita varten kojussa on säädettävä kisko, jonka korkeuden jokainen voi säätää itselleen sopivaksi. Me kuvaajat olemme eri mittaisia, eikä yhtä “oikeaa” korkeutta ole olemassa. Lisäksi kojussa on kunnolliset toimistotuolit – pieni asia, mutta pitkän päivän aikana iso merkitys.

Economy-kojut ovat vanhempaa mallia. Ne ovat palvelleet kuvaajia jo yli 15 vuotta, ja suunnittelussa näkyy se, millaisia kojut tuolloin olivat. Ikkunat ovat pienemmät, seisomakorkeutta ei ole ja kuvaustaso on kiinteä. Näkymä on kuitenkin sama – kaikista kojuista kuvataan samaan avoimeen maisemaan. Ero syntyy ennen kaikkea mukavuudessa, ei itse kuvauskohteessa.

Kaikkien kojujen eteisestä löytyy kuivakäymälä. Premium -kojuissa eteisessä on seisomakorkeus, joten samalla voi oikaista selkää ja venytellä. Economy-kojuissa tila on matala myös eteisessä.

Kotkakojujen Lämmitys

Kaikissa kojuissamme on kaasulämmitys, joten kylmänäkin päivänä tila lämpenee mukavasti. On kuitenkin hyvä muistaa, että aamulla koju on aina ulkolämpötilassa. Ensimmäiset hetket kojussa on siis yhtä kylmiä kuin ulkona, joten lämmin pukeutuminen on tärkeää – erityisesti talvella.

Ensimmäisellä käynnillä oppaamme näyttää, miten kaasulämmitin toimii. Lämmittimen käyttö on yksinkertaista, mutta käymme sen aina yhdessä läpi. Kun kojulle tulee toistamiseen, on mahdollista mennä myös omatoimisesti – ja silloinkin lämmittimen käyttöä tukee selkeä ohjevideo.

Päivä, joka jää mieleen

Kotkakojulla päivä ei ole pelkkää odottamista – mutta odottamista siinä on. Se on tarkkailemista, kuuntelemista ja valon seuraamista. Välillä tapahtumat vyöryvät nopeasti – kotka saapuu ja lumi pölähtää siiven iskusta.

Ja toisinaan päivä on pitkä. Kotka saattaa tulla vasta myöhään iltapäivällä, juuri silloin kun keskittyminen alkaa jo rakoilla ja usko loppua. Silloin mitataan kärsivällisyyttä. Luontokuvaus ei ole varmaa eikä aikataulutettua – ja ehkä juuri siksi ne hetket, kun kotka viimein liitää paikalle, tuntuvat niin palkitsevilta.

Seuraavassa blogissa pysähdymme sen äärelle, mitä kaikkea omaan päivään kannattaa varata mukaan – pienet käytännön asiat tekevät kokemuksesta huomattavasti sujuvamman.

Mutta ennen sitä, jos haluat kurkata tarkemmin miltä maakotkakojuillamme näyttää, kannattaa katsoa youtube video, jossa vierailemme sekä premium- että economy kojuilla. Video avaa hyvin sen, mikä ero eri kojuilla on. Ryhmämme käyttävät pääsääntöisesti kolmatta kojuamme, jonka on luksuskojujen tasoinen.

Jos kotkakojulla käynti kiinnostaa, kannattaa lukea myös blogimme Kotkakuvaus eri sesongeissa – vuoden kierto kotkakojulla.

Kirjoittaja: Kaisa Peltomäki
Toimitusjohtaja, Finnature | Ammattiluontokuvaaja | OM SYSTEM -ambassador
Kaisa on opastanut luontokuvaajia sekä Suomessa että maailmalla, välittäen asiantuntemustaan ja rakkauttaan luontoon jo yli 10 vuotta. Ammattikuvaajana hänen tavoitteenaan on tuoda luonto lähelle ihmisiä kuvien kautta – ja näin auttaa ihmisiä löytämään luontosuhteensa. Jos haluat seurata hänen työtään, kurkaa Instagram, Facebook tai Kaisan henkilökohtainen blogi, missä hän avaa enemmän luontokuvausta kulissien takaa englanniksi.